Suomen Diakoniaopistossa on mietitty oppimisvalmiuksia tukevien opintojen hyviä puolia ja haasteita. Lopputuloksena on tämä taulukko:
Hyviä puolia
OPVA-käytännöissä:
|
Haasteita
OPVA-käytännöissä:
|
Syksyn 2018 kehittäminen:
|
|
Tarpeen kartoitus
|
· Joillekin ryhmille (esim. S2-tuetuille) ollaan
mietitty jo valmiiksi OPVA-kokonaisuudet kulkukaavioihin.
|
· OPVA-tarpeen kartoitus on vaikeaa erityisesti
aikuisopiskelijoilla. Tulee yleensä ilmi vasta kun opinnot eivät etene.
|
· OPVA-tarpeen kartoitus tehdään opintojen alussa
HOKS:n yhteydessä kaikille opiskelijoille (haastattelut, kartoitustestit,
aiempien opintojen tunnustaminen ym.)
· Kevään aikana on mietitty ja testattu erilaisia
kartoitustestejä
· Kartoitusprosessi kuvattu
-> tiedotetaan
ohjaavia opettajia prosessin kulusta
|
Järjestäminen
|
· Pystytään järjestämään nopealla aikataululla
|
· Ennakoimattomuus
-> resursseja
ei välttämättä vapaana kun tarvitaan
· Jos ei pystytä järjestämään pitkäjänteisesti,
opiskelijan taidot eivät ehdi kehittyä
|
· OPVA-pajoja resurssoitu runsaasti syksylle,
jolloin nähdään reformin vaikutukset OPVA-opintojen tarpeelle ja voidaan
tehdä tarkempia tarvearviointeja keväälle
· OPVA-pajat toimivat koko syksyn
|
· Tukea on saatavilla runsaasti
|
· Tarjonta ei ole kuvattuna mihinkään
-> opiskelijan
ohjaus tarvittavaan opetukseen/ohjaukseen vaikeaa ja työlästä
|
· OPVA tarjonta kuvattu kulkukaavioon
|
|
Opiskelijoiden sitoutuminen
|
· Ryhmille kohdennetut OPVA-opinnot toimivat hyvin
|
· Ryhmille kohdennettuja OPVA-opintoja jatketaan
(esim. S2-ryhmät)
|
|
· Avoimet tukipajat vetävät huonosti väkeä,
opiskelijat eivät sitoudu.
|
· Pajoihin ilmoittaudutaan Wilmassa, jolloin paja
näkyy opiskelijan lukkarissa. Tämän on todettu lisäävän osallistumista.
· Jos OPVA-tarve on todettu HOKS-keskustelussa,
opiskelija ei pääse YTO-kurssille, ennen kuin OPVA on suoritettu ja riittävä
osaaminen osoitettu
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti