Suomen Diakoniaopiston (SDO Oy) suomi toisena kielenä -opettajat kartoittavat opiskelijan lukemisen ja kirjoittamisen taitoa monessa eri vaiheessa. Lukemisen ja kirjoittamisen taitoa kartoitetaan ensin hakuvaiheessa, opintojen aikana ja opintojen päätösvaiheessa. Koronakevään 2020 poikkeusjärjestelyissä kielitaidon sähköisen kartoittamisen menetelmiä kehitettiin Taitavan OPVAn hankkeessa. Kehitimme kartoittamisen menetelmää yhteistyössä SDO:n suomi toisena kielenä -opettajien (ammatilliset perustutkinnot, VALMA ja aikuisten perusopetus), opinto-ohjaajan sekä SDO:n hakupalveluiden kanssa. Taitavan OPVAn hankkeessa kehitetään testejä ja kartoitusta, joiden avulla on tarkoitus saada heti opintojen alussa kokonaiskäsitys opiskelijan tuen ja avun tarpeesta. Kerron seuraavaksi siitä, mitä lukemisen ja kirjoittamisen testeissä ja kartoituksissa kannattaa huomioida, jotta niiden avulla saadaan käsitys siitä, ketkä tarvitsevat jatkossa opinnoissaan etenemiseen enemmän tukea. Arvioinnin esittely tässä blogissa perustuu koronakevään 2020 kokemuksiini opettajana.
Tarve kehittää testausta digitaalisin menetelmin tuli eteemme yhtä nopealla aikataululla kuin koko etäopetukseen siirtyminenkin oppilaitoksille. Lähdimme kokeilemaan testausta Microsoft Forms -lomakkeella, koska sitä kautta organisaation ulkopuoliset hakijat pääsevät vastaamaan kysymyksiin ilman erillisiä kirjautumisia. Mahdollisimman helppo saavutettavuus on hakuvaiheen kartoitusten toteuttamisessa tärkeää. Forms-lomakkeella luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen tehtävät avautuvat selkeinä näkyminä myös hakijalle, joka vastaa testiin älypuhelimella. Microsoft Forms ja syventävä lukuohjelma
Kun kartoitusten tarkoituksena on arvioida tuen tarvetta opintojen aikana, kannattaa testata luetun ja mielellään myös kuullun ymmärtämisen taitoa. Forms-lomakkeen käytössä on otettava huomioon, että Microsoftin O365 ja Forms tarjoavat syventävän lukuohjelman käännöstoimintoa etenkin suurille maailman kielille.
Luetun ymmärtämisen kartoittaminen ajoittui meillä koronakevään poikkeustilan aikaan, jolloin hakijat eivät vielä voineet kokoontua samaan fyysiseen tilaan emmekä voineet valvoa kääntäjien käyttöä. Testaaminen pyrittiin tekemään kuitenkin lomakkeella niin, että se mittaisi mahdollisimman hyvin ymmärtämisen taitoa.
Testien tarkoituksena ei ole sen arvioiminen, kuinka hyvin hakijat käyttävät kääntäjiä. Yhdenvertaisessa kielitaidon arvioimisessa sitä ei voida arvioida, koska maailman kielet ovat eriarvoisessa asemassa siinä, kuinka hyviä käännösohjelmia on saatavilla. Emme arvioi myöskään kääntämistä vaan ymmärtämisen taitoa, sillä se kertoo parhaiten tuen tarpeesta. Koetehtävien tekstit muokattiin tästä syystä kuvatiedostoiksi, joita kääntäjä ei käännä. Jatkossa kokeilemme sähköisiä kielikokeita muilla sovelluksilla. Kun pääsemme arvioimaan ymmärtämisen taitoa, pääsemme arvioimaan myös sitä, ketkä tarvitsevat jatkossa opinnoissaan etenemiseen OPVAn lukutaitoa vahvistavia opintoja.
Pilkoimme tekstit lyhyiksi katkelmiksi, jotta teksti ja siihen liittyvä kysymys on selkeästi luettavissa myös älypuhelimella vastattaessa. Tässä luetun ymmärtämisen tekstikatkelma on kuvatiedostona ja vastausvaihtoehdot Formsin lomakkeen vastausvaihtoehtoina. Tehtävää varten siteeratun uutisen lähdetiedot ovat kartoituksen aloitusosassa (kuva 2), jotta ne eivät häiritse hakijan lukemista. Arvioimme lukemisen taitoa laajasti kielitaidon tasoilla A1.3 – B1.1. eikä lähdetietojen lukemisen taitoa vielä edellytetä tasoilla A1.3 – A2.1.
Kuva 1. Tältä luetun ymmärtämisen kysymys näyttää, kun hakija avaa sen matkapuhelimellaan.
Kuva 2. Forms-ohjeteksti
Kielitietoinen arviointi liittyy aitoihin tilanteisiin
Kuullun ymmärtämistä arvioimalla voidaan arvioida myös ymmärtämisen taitoa. Sähköinen kielikoe ja sen käyttöönotto on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko kokeissa olla mukana myös kuunneltavia tekstejä ymmärtämisen taidon kartoittamista varten. Kuullun ymmärtämiseen vaikuttaa kuitenkin vahvasti se, onko hakijalla tai opiskelijalla taustatietoa kuunneltavan tekstin aihepiiristä tai tilannetietoa siitä vuorovaikutustilanteesta, johon kuunneltava teksti liittyy. Kuullun ymmärtämistä voidaan myös havainnoida ja arvioida luontevasti opetus- ja ohjaustilanteissa. OPVAn opetustilanteissa ymmärtämisen taidon kehittymistä arvioidaan jatkuvasti. Samalla tuetaan ymmärtämisen kehittymistä, siten että vahvistetaan erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin liittyvää tilannesidonnaista lukutaitoa. OPVAn opintojen aikaisessa ja sen lopetusvaiheen kielitaidon arvioimisessa kielitaitoa on hyvä arvioida sellaisella sanastolla ja niissä tilanteissa, jotka ovat tulleet opiskelijoille tutuiksi opintojen aikana. Kielitaitoa on siis hyvä arvioida niin, että se liittyy opiskelijaa ympäröiviin todellisen elämän, opintojen ja työelämän yhteyksiin niin luontevasti kuin mahdollista.
Kesä- ja talvisesongit tulevat ravintola-alan opinnoissa tutuiksi. Teetin OPVAn loppuvaiheen opiskelijoille sähköisen kielitestin, jonka luetun ymmärtämisen tehtävät liittyivät muumimukeihin ja sesonkisanastoa saatiin mukaan.
Kuva 3. Tekstinymmärtämisen monivalintakysymys, jossa oikea vastaus merkittynä.
OPVAn loppuvaiheen opiskelijoiden tekstitaidot ovat jo sen verran hyviä, että merkitsin lähdetiedot osaksi siteeraamani uutistekstiä. Tämä kartoituslomake oli muun suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvioimisen osa ja kun minulla alkoi jo olla arviointiani tukevaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta, en tässä vaiheessa enää muuttanut tekstitiedostoja kuviksi.
Kuva5. Kuvan 4 tekstin erään kysymyksen vastausvaihtoehdot.
Kielitestin arvioija kaipaa varmuutta siitä, että hakija lukee tekstin itse ja vastaa todellisen tekstin ymmärtämisen pohjalta. Tätä varmuutta voi sähköisessä testauksessa lisätä myös siten, että laatii testiin erilaisia tehtäviä samasta aihepiiristä. Luetun ymmärtämisen ja rakennetehtävien aihe voi toistua kirjoittamisen tehtävässä. Jos luetun ymmärtämisen aiheena on muki, se voi liittyä myös kirjoittamisen tehtävään. Kysymyksiä samasta aiheesta voi yrittää myös rakentaa luontevaksi osaksi suullisen kielitaidon arvioimiseen liittyvää haastattelua.
Jos testiä rakentaa sillä periaatteella, että sama aihe toistuu jonkin verran sekä lukemisessa että haastattelussa, kannattaa aiheeksi valita jokin riittävän tuttu aihe. Vielä B1-tasollakin lukemisen ja kirjoittamisen aiheet saavat olla tuttuja ja elämän aitoihin tilanteisiin liittyviä. OPVA-opintojen suomen kielen opetustuntien päättyessä arvioin lukemisen taitoa muumimukeista kertovan tekstin avulla. Luetun ymmärtämisen teksti koostui Petri Kiutun Selkosanomissa julkaisemasta artikkelista Monta miljoonaa muumimukia poimimistani sitaateista (Selkosanomat 6.5.2020) sekä omasta tekstistä, johon valikoin opiskelijoille tutumpaa ja arkisempaa sanastoa. Kirjoittamisen tehtävässä opiskelija sai sitten kertoa omasta lempimukistaan.
Kuva 6. Tehtävänanto: Oman tekstin tuottaminen.
OPVAn virtuaaliopetuksessa vietimme lopuksi virtuaalista kahvi- ja teehetkeä, johon opiskelijat saivat ottaa omat mukinsa mukaan ja näin lukemisen ja kirjoittamisen aihe saatiin mukaan opiskelutilanteeseen.
Kokemuksia kielitaidon kartoittamisesta opintojen alkuvaiheessa
Erilaisia tietovisan tyyppisiä kartoituslomakkeita kannattaa hyödyntää siinä vaiheessa, kun uusi ryhmä aloittaa OPVAn tuella opiskelemisen. Kirjoitustaitoihin liittyviä asenteita, odotuksia ja käsityksiä omista taidoista kannattaa kartoittaa kysymällä niistä opiskelijoista. Kyselyiden pohjalta voi kertoa ryhmälle, millaiset asiat ovat heille yhteisesti vaikeita. On toki huolehdittava siitä, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan vastaus paljastu. Kartoittamisen voi aloittaa kysymällä, millaisia tekstejä opiskelijat kirjoittavat. Monivalintatehtävä on tässä hyvä, sillä sitä kautta myös sellainen opiskelija, joka ei ole tottunut pohtimaan omaa kirjoittajaidentiteettiään huomaa, että hän itse asiassa kirjoittaa erilaisia tekstejä.
Kuva 7. Oman kirjoittajaidentiteetin monivalintatehtävä.
Kysyin Forms-lomakkeella opiskelijoilta, millaiset asiat ovat heille kirjoittamisessa vaikeita.
Kuva 8. Suomen kielen kirjoittamisen haasteiden itsearviointi monivalintatehtävänä.
Forms-lomakkeet mahdollistavat vastausten anonyymin tarkastelemisen. Esimerkiksi tämän aloittavan ryhmän kohdalla saatoimme todeta, että kirjoittamisen aloittaminen tuntuu monesta vaikealta. Yhtä vaikeaksi koettiin verbien taivuttaminen.
Kuva 9. Suomen kielen kirjoittamisen haasteiden itsearvionnin tulokset esimerkkiryhmällä
Kannustavassa ja toisia tukevassa ilmapiirissä voidaan sitten aloittaa vaikeaksi koettujen asioiden harjoitteleminen.
Kyselyn voi laatia sen mukaan, millaista kurssia on suunnittelemassa ryhmälle. Jos kurssi keskittyy kielen rakenteita enemmän tekstilajien mukaiseen kirjoittamiseen ja tekstin jäsentelyyn, kannattaa laatia kysymyksiä niistä. Kirjoittamisen taidon itsearvioiminen kuuluu jo tekstin tuottamisen metataitoihin. Monivalinnan vaihtoehdot auttavat opiskelijaa oman tekstin tuottamisen taitojen itsearvioinnin opettelemisessa. OPVA-opintoja saattaa hyvin olla aloittamassa opiskelija, joka ei ole tietoisesti kehittänyt kirjoittamisen taitojaan ihan äskettäin elämässään.
Kuva 11. Kirjoittamisen taidon haasteiden itsearviointivaihtoehtoja.
Kuva 12. Kirjoittamisen taidon vahvuuksien itsearviointivaihtoehtoja.
Olen viitannut tekstissä Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Opetushallitus. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Luettu 17.6.2020. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kielitaidon_tasojen_kuvausasteikko.pdf
Jaana Lahti äidinkielen lehtori, S2-opettaja Suomen Diakoniaopisto
